Uudet huonekalut

Löysin tänään netista tosi ihanan kotisivun mistä voi ostaa niin kivoja vanhoja huonekaluja. Löysin kyllä niin paljon ihania kalusteita joita haluaisin ostaa. Ne sopis niin hyvin tänne mun vintagekämpälle. Ihastuin yhteen vitriiniin ja sitten oli vielä paljon muuta mitä kyllä sopis aivan upeasti minun keittiöön ja olohuoneseen. Minulla on muuten aika vaikea löytää tavaroita joista minä tosissaan tykkään, mutta kun löydän jotain mitä tosissaan haluaan niin minun on vain pakko saada se! Ongelma on vaan se että tämmöiset kalusteet on aina niin kalliita. En oikein tiedä miten minulla olisi varaa ostaa kaikki mitä haluisin. Olen vähään ajatellut ottaa pikavippi. En ole koskaan kokiellu sitä ennen mutta löysin yhden kivan nettisivun joka vaikutti hyvältä. Pitää varmaan miettiä vähän vielä ennen kuin teen päätöksen, mutta olis kyllä kiva saada uutuksia tänne kotiin.

Uuteen asuntoon pitäisi tavaraa saada eikä rahaa ole?

Näin kävi että emme palanneet opiskelija-asuntolan valmiiksi kalustettuun solukämppään viime lukukauden jälkeen. Minä ja kaksi opiskelijakaveria vuokrasimme oman luukun, neliö – tai no, neliöhän on geometriaa mutta neliöksi sitä kai on kutsuttava?

Ensin siis olisi saatava huonekaluja, kodinkoneita, astioita ja vaikka ja mitä. Kävimme kierrätyskeskuksessa, joka osoittautuikin varsinaiseksi aarrearkuksi – sieltä voi vielä hankkia kotiinkuljetuksenkin, maksua vastaan tietysti, jos ei itsellä ole pakua. Riston isä oli lähtenyt kuskiksi, ja hän ihmetteli miten paljon turhaa tavaraa maailmaan mahtuu, ja ihmiset vielä maksavat vanhoista, ja sitten harhautui rakennustarvikkeiden puolelle eikä häntä näkynyt seuraavaan tuntiin. Paluumatkalla hän sitten puhuikin vain ikkunoista.

Ensiksi iskin silmäni ihanaan 70-luvun sohvaan, tummaa puuta ja nyppyistä vihreää villakangasta, mutta onneksi sohvalle ei ollut tarvetta (saimme ilmaiseksi vanhemmiltani vanhan vuodesohvan, joka on kätsy jos tulee vieraita) koska kyseinen sohva jakoi mielipiteitä varsin railakkaasti.

Minä: ”Ihana!”

Risto: ”Hirvee! Siis tosi, tosi…. Se on vaan hirvee!”

Kaija: ”No onhan se joo… omaperäinen.”

Minä ”Se edustaa sitä ajan henkee, hei.”

Kaija ”Aika on kyllä onneks ajanut tosta ohi.”

Risto: ”Ennemmin yli.”

Silti kaikki tykkäsivät tummanruskeasta teepannusta ja kupeista, kumma kyllä, vaikka nekin edustivat 70 lukua– löysimme sitten laatikon erilaisia mukeja, jotka olivat paljon halvempia kuin ruskea setti, ja mukana oli paljon hauskoja kuvioita, joten yhteistuumin ostimme niistä valikoiman ja kivoja, paksuja valkoisia lautasia. Ne oli varmaan jostain laitoskeittiöstä, ei mitään ihmeellistä mutta sympaattisen oloisia.

Risto oli sitä mieltä että kodinkoneiden ostaminen ei ole järkevää käytettynä, ne kuulemma imevät sähköä niin paljon että tulee halvemmaksi ostaa uusi ja energiaystävällinen. No, varmaan on ihan oikeassa, olen varsinkin jääkaapeista kuullut samaa. Sain kuitenkin mukaan raskaan teräs-silitysraudan, minusta ne ovat parempia kuin uudet, paino tekee silittämisen helpommaksi kun ei tarvitse painaa itse rautaa lautaa vasten.